Nyt herättyäni kello on 2:58, mutta menen vielä takaisin nukkumaan. Tulin kirjaamaan ylös omituiset uneni.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ensimmäinen uneni liittyi Tiiaan ja joihinkin muihin, en vain nyt osaa sanoa keitä he siinä unessa olivat. Olimme jossain ulkona, jossa oli siis minä, Tiia sekä kaksi muuta naispuolista henkilöä. Minut ikään kuin jätettiin porukan ulkopuolelle. Sanoin lähteväni ”kylälle” ja muut olivat vain että ”Ok”. Unessa olisin halunnut, että he olisivat jotenkin estäneet lähtöni. Sitten myöhemmin samassa unessa itkin muka Tiialle, että se on aina ollut minulle niin kuin sisko.

 

Toinen uneni oli vähintäänkin yhtä omituinen. Nikon ja Nooran kanssa muka poimimme kukkia. Myrkylliset kukat muka olisivat polttaneet, joten kysyimme minun äidiltäni mitkä niistä eivät ole myrkyllisiä. Unessa oli valkoapiloita ja niittyleinikkejä, myös punaista horsmaa ja kai jotain muuta. Tarkoitus oli, että me syömme lasiin laitetut kukat.

 

Sitten en tiedä, vaihtuiko uni ikään kuin toiseen, en tiedä…

Yhtäkkiä löysin itseni Jeren huoneesta. Jeren, joka ei liity mihinkään millään tavalla. Siellä minä olin sen kanssa ja meillä alkoi olla hyvinkin kiihkeät hetket. Mutta sitten siitä ei tullutkaan mitään.

 

No, viimeisin uni oli kaikista kummallisin.

Sitten, yhtäkkiä olin jossain jossa oli tyyppejä ala-asteeltani, samalta luokalta jota minä olin käynyt; Elias, Sini ja Tomi. Eliaksella ja minulla oli jotain juttua mukamas, samoin Sinillä ja Tomilla. Yhtäkkiä Tomi kertoi, että kuuluu samaan kategoriaan kuin esimerkiksi A. Eliaksen kohdalla se oli minulle koko ajan selvää. Juttelimme muka jotain, ja sitten Tomi kysyi kyyneleet silmissä, onko tarpeeksi sievä. Elias ja Sini nyökyttelivät, että ”Oot, oot”.

 

Mielenkiintoista näissä unissa on se, että kaikki olivat täsmälleen sen näköisiä kuin silloin joskus, mutta olimme kuitenkin muka tämän ikäisiä, eli siis hieman alle parikymppisiä.

Mielenkiintoista on myös, että en ole ajatellut kyseisiä ihmisiä oikeastaan ollenkaan, joten mistä ihmeestä he putkahtavat uniini. En ole myöskään ollut heidän kanssaan tekemisissä – paitsi  Tiian, siis jonkun verran, onhan se minun serkkuni… Niin, samoin kuin N & N, he ovat myös serkkujani – mutta niidenkään kanssa en ole ollut tekemisissä moneen vuoteen.

 

Ihmeellistä, enpä voi muutakaan sanoa.