Olen pakonomaisesti yrittänyt pysyä kärryillä siitä, millaista muoti on tänä syksynä 2008. Jo kauan ennen syksyä aloin haeskella paikkoja, josta saisin vinkkejä syksyn muotia varten. No, kun se syksy sitten tuli kauppoihin uusien vaatteiden muodossa, marssin kauppaan. Huvittavinta tässä on se, että minunlaiseni nuori naisenalku ei saisi eikä oikeastaan voikaan joka paikassa ihmisten ilmoilla hillua aivan miten lystää. Silti olen hulluna kaikenlaisiin vaatteisiin. Vieläpä ostelen niitä. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Osteluvimmani tuli harvinaisen selväksi kesällä – samoin myös se, että rakastan vaikka minkälaisia vaatteita. Lämpimiä päiviäkin oli, ja havahduin siihen että minulla oli vain ulkomailta tuomiani ulkomailla käyttämiäni kesävaatteita, jotka ovat noin viitisen vuotta vanhoja. Pituutta on siinä ajassa tullut lisää, mahtaa olla muutenkin kroppa muuttunut niistä ajoista. Havahduin siihen, että minulla ei hemmetti soikoon ollut kesävaatteita, joita olisin voinut pitää vaikka parvekkeella aurinkoa palvoessani, sikäli kun sitä aurinkoa nyt sattui näkemään. Niinpä marssin Haloselle, sinne nuorten osastolle… Ostelin toppeja minkä kerkesin, ne kun sattuivat maksamaan vain muutaman euron kipale. Tarttui sieltä mukaani pari hamettakin, samoin muista kaupoista tuli ostettua mekkoja.

 

Mutta syksystä ja syysvaateostoksistahan minun piti puhua, joten unohdetaan tuo viime kesä toistaiseksi. 

Ensimmäinen mieleen tuleva vaatekauppa oli tietysti Halonen. Oikeastaan tarkoitus ei alun perin ollut ostaa sieltä yhtään mitään, mutta ihania vaatteita nähdessäni olisin halunnut ostaa sieltä kaikkea. Kun kauppaan menon tarkoitus – eli vaatetilanteen ja muodin kartoittaminen – katosi mielestäni, huomasin tangolla lilan biletopin. Meinasinkin ostaa sen, kunnes tajusin, että tarvitsen jotain pitkähihaista ja lämmintä. Villa voi olla liian paksua tähän aikaan vuodesta, mutta poolokauluksinen paita on täysin sopiva tällaisille ilmoille ja tähän vuodenaikaan. Valitsin siis vihreän poolokauluspaidan.

 

Näyteikkunassa mallinukella oli myös päässään baskeri. Salkkariden Juulialla on baskeri. Ihailen jostain syystä baskereita, niistä on tullut minun silmissäni erittäin kauniita ja tyylikkäitä. Marssin sitten Halosen yläkertaan ostamaan baskerin. Sovitin sitä päähäni ja päädyin ostamaan valkoisen mallin. Sovitus kaupassa oli hieman hätäinen, ja sovitin sitä uudelleen kotona. Petyin hieman, koska ilmeisestikään baskeri ei taida sopia minulle. Tai sitten en vain osaa laittaa sitä oikein. Ilmeisesti baskerin asettelua pitää harjoitella, jotta lopputuloksesta tulee hyvä. Ehkä vain vierastan lakkeja yleensäkin, on nimittäin kauan kun olen sellaista käyttänyt.

 

Kaupoissa näyttäisi olevan vielä vaikka mitä ihanaa. Ilmat tuntuvat kuitenkin olevan aika kylmät siihen verraten, mitä kaupoissa on tarjolla. Vai hillutaanko täällä Suomessa todellakin topit päällä kesät talvet? Esimerkiksi Zipissä vaikutti olevan lähinnä lyhythihaisia paitoja, olkaimettomia paitoja tai toppeja. Toisaalta mietin, että jotkut niistä mahtavat pakostakin kuulua jonkinlaiseen bilevaatekokonaisuuteen. Sitä varastoa minun olisikin kartutettava, ehdottomasti. Mielessäni pyörii, että haluaisin muodikkaan takin – jonkin muun, kuin mustan. Kaulaliina olisi kiva. Legginsit olisivat kivat. Toinenkin lakki olisi saatava. Takin päällä käytettävä huivi on myös yksi suosikeistani. Eikä minulla olisi todellakaan mitään vastaan pitkän mallista paita-mekko yhdistelmää, jonka keskellä muodin mukaisesti käytetään leveää vyötä.