Kirjoitin tämän seuraavan tekstinpätkän aamulla. En tiedä, miksi edes julkaisen sen sitä enää tähän aikaan, mutta julkaisenpahan nyt vain… Saanpa sitten ehkä jossain vaiheessa jopa pois mielestäni.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nukkumisesta ei tullut mitään, vaan eipä tullut tuon työtätekevän töihin lähdöstäkään. Ensinnäkin aamu alkoi sillä, että olin kuulemma piilottanut sen tupakat ja vielä aamutossut, joita se käyttää parvekkeelle mennessään. Enkä ole edes kumpiinkaan koskenut. Minulla ei ole aavistustakaan missä sen tossut ovat. Sanoinkin sille, että itsepähän on niillä tuossa edes takaisin sahannut – luuleeko se, että pidän jotain kirjaa sen tossujen paikoista? Toisekseen en ole myöskään koskenut sen tupakoihin, vaikka mieli olisi kyllä tehnyt. Mutta kaipa ne ovat yksinkertaisesti tuolla tupakoinnilla loppuneet. Ei siihen peliin minun näppejäni tosiaankaan tarvita. Luulisi eräiden sen käsittävän, mutta kun ei niin ei.

 

Oikeastaan aamun voisi sanoa alkaneen myös sillä, että tulin heti pahalle päälle kun rupesin edes ajattelemaan koko asiaa. Joku saattaisi kehottaa olemaan ajattelematta. Miten minä voisin olla ajattelematta? Hyvä kysymys, vailla vastausta. Vai keksiikö joku ratkaisun?

 

Nyt se ei kuulemma aio mennä edes työterveyteen. Kaipa minun ei pitäisi edes huolehtia koko asiasta, eiköhän aikuinen ihminen tiedä haluaako itselleen lopputilin tai laihemman tilipussin vai eikö. Vai haluaako saada velkojaan maksettua. Valitettavaa on vain se, että taas kerran se ruikuttaa minulta viinapulloa, jota en todellakaan tule sille antamaan. Toinen erittäin valitettava asia on se, että en voi oikein olla huolehtimattakaan, koska ottaahan tämä minua hermoon ihan valtavasti.

 

Se tuossa sanoi minulle jo, että eipä kehtaisi isänsä viinoja piilotella. Sanoin sitten sille, että jos minä olisin jonkun isä, en kehtaisi juopotella siinä viittä päivää. Ehkä ilkeästi sanottu, mutta hittojakos siinä makaa. Jos kunto kerran kestää tuolla lailla ryyppäillä niin kyllä se silloin kestää työnteonkin. Taitaa vain huvikseen olla siinä.