Uskokaa tai älkää, niin heti kun avasin puhelimeni, sinne oli tullut peräti neljä viestiä. Yksi parhaalta ystävältäni Anskilta, ja loput kolme M:ltä. M oli valitellut, että kun en ollut vastannut sille. Toisessa viestissä luki, että sillä on ikävä minua. Kolmas viesti oli laitettu noin tunti sitten, ja siinä M kertoi olevansa vihainen. Kysyin siltä sitten, että miksi kummassa. :-D Vastaus tuli sitten, että siksi, kun en ole sen vieressä. No, ihan miten vain sitten. Minun pitäisi kyllä jo muutenkin ymmärtää pitää puhelimeni kiinni. Juuri äsken T soitti, ja raivoili siitä, etten ollut ottanut silloin yksi päivä (eilenkö vai toissako päivänä) Kahvia neuvotteluun sen kanssa, vaikka hän oli pyytänyt. Sanoin, etten edes saanut koko ihmisen numeroa ja että jospa T olisi niin ystävällinen että soittaisi minulle vaikka huomenna, koska olen väsynyt ja haluan nukkua. Niin se asia kylä olikin, kunnes minulla meni hermot ja nousin uudelleen ylös kirjoittelemaan. En ollut edes ehtinyt torkahtaa, mutta väliäkö tuolla. Voidaan kai tässä valvoakin, vaikka aamu tosin tulee nopeampaa nukkumalla. Suljin sitten puhelun edes kuuntelematta mitä T vastasi, ja löin koko puhelimen kiinni. En jaksa! Vaihdanko numeroa?

Olen jo aiemmin tätä asiaa kommentoinut täällä kirjoittamalla siitä useaan kertaan. En jaksa jauhaa samaa, en ymmärrä mitä hyötyä edes on jankata samaa asiaa. Itse en ainakaan tule saamaan kyseisestä asiasta kuin pahan mielen, joten miksi minun pitäisi turhaan puida täysin turhaa ja merkityksetöntä asiaa niin kuin maailmassa ei muuta olisikaan? Siis en tarkoita, että on merkityksetöntä, että T on laittanut sanoja minun suuhuni, mutta kun en minä hemmetti sentään sille kuitenkaan mitään voi. Sanoin minä mitä hyvänsä, T tulee kuitenkin väittämään vastaan, ja Kahvikin on jo näyttänyt oikean karvansa uskomalla mitä mahdottomimpia juttuja minusta, kun T on vain sanonut. Ikävää tämä on todellakin, mutta tästä lähin olen yrittänyt olla välittämättä toisten sanomisista tai tekemisistä. Jos joku puhuu jotain, niin antaa sen puhua ihan rauhassa. Rupean pitämään huolen vain siitä, mitä itse puhun tai mitä itse teen... Siis ainakin siinä suhteessa, että tästä lähtein yritän olla ottamatta kantaa tai pillastumatta tuollaisista asioista. En kuitenkaan voita sillä mitään.

A muuten kyseli, toinko sille Tallinnasta mitään... Sanoin, että en oikein löytänyt, eikä ollut aikaakaan. Se on totta. Kerroin sille ostaneeni itselleni noin satasella parfyymeita, vain kaksi kappaletta kylläkin. A kysyi, miksi en ostanut sille mitään miesten hajustetta tai partavettä tai jotain sellaista. Sanoin, että en oikein tiedä mistä merkeistä tai minkätyyppisistä hajusteista A tarkalleen ottaen pitää, enkä viitsinyt alkaa päättämään sitä sen puolesta. Se sanoi, että "Jotain vain". Sanoin, että sen pitää mennä johonkin kauppaan vähän katsomaan ja kokeilemaan, niin ehkäpä ensi kerralla mukaan tarttuu jotain sillekin. Vaikeahan se on mennä ostamaan toiselle yhtään mitään, jos ei tiedä makua. Eikä nyt viitsisi turhan päitenkään ostaa jotain deodoranttia tms., joka vain pölyyntyy hyllyllä sen sijaan, että sitä käytetään. Itse ainakin valikoin hajusteeni täsmälleen niin, että niitä ihan varmasti tulee käytettyä, eikä vain meinaa tulla. Tulikin mieleeni, että jouluksi voisin myös toivoa yhtä hajustetta, tosin halpis-sellaista, mutta kuitenkin...

A kertoi odottaneensa, että soittaisin sille. Sanoin, että enpä ole oikein ehtinyt missään vaiheessa soittaa ja että puhelimeni ei toiminut laivassa eikä Tallinnassa. Oikeastaan en tiedä, onko se totta, sillä puhelimeni oli koko reissun ajan visusti suljettu. En halunnut tulla "häirityksi" miltään suunnalta, vaikka eihän A sillä tavalla olisi häirinnyt. Halusin kuitenkin keskittyä nimenomaan matkustamiseen enkä puhelimessa puhumiseen tai tekstiviestien lähettelemiseen. Sitä paitsi olen aika varma, että puhelimeni ei tosiaankaan toiminut laivassa eikä myöskään perillä, koska minulla on Kolumbus prepaid. En ole vieläkään muistanut katsoa sitä netistä, joten ehkä nyt sitten on oikeasti sen vuoro, niin saan ainakin vastata omaan äänettömään kysymykseeni. Noniin, kolumbus prepaidliittymän kotisivulla sanotaan asiasta näin: "Kolumbus Prepaid -liittymä toimii Suomessa (ei kuitenkaan Ahvenanmaalla)", joten ilmeisesti liittymä ei toimi Suomen ulkopuolella sitten ollenkaan. Voisin varmistaa tuon jostain, kun vain jaksaisin.

A kertoi lähtevänsä ensi viikon perjantaina käymään Tukholmassa, koska sen vanhemmat ovat käymässä siellä. Sanoin sille, että on hyvä jos se tekee vähän muutakin kuin istuu vain sisällä ja tapittaa seiniä. Sanoin, että sen on hyvä nähdä välillä muitakin ihmisiä, vaikka sitten omia vanhempiaan. Mielissään se olikin, kun saa nyt vihdoin ja viimein aikaiseksi lähteä Tukholmaan. Tukholmaan ei edes ole A:n kotipaikasta kovin pitkä matka, mutta onhan se kyllä niin, että lähellekään ei välttämättä tule lähdettyä, vaikka ihan helposti ja luontevasti pääsisikin. Junalla Tukholmaan menee tästä tietystä paikasta noin puolitoista tuntia, eli suunnilleen sama, mitä täältä Seinäjoelle. Matka ei ole pitkä, päin vastoin. (Toisaalta junat saisivat ehdottomasti kulkea nopeampaa täällä Suomessa.)

S on näköjään jättänyt minut rauhaan, koska siltä ei ole tullut mitään kommenttia millään konstilla. Harkitsen tässä nyt, että vaihdanko puhelinnumeroni vai pidänkö sitä vain yksinkertaisesti suurimman osan ajasta suljettuna, vai mitä tekisin. En tahdo vastailla T:n puhelinsoittoihin, ja kuitenkin niihin tulee vastailtua, koska se soittaa tuntemattomalla ja minä raukka erehdyn aina siihen lankaan, että soittaja onkin Suhari eikä mikään T. Tästä lähtein minun ei siis ilmeisesti pidä vastata tuntemattomiin numeroihin tai sellaisiin numeroihin, joista en tiedä, kuka soittaa. Numeroakaan kun en viitsisi, jaksaisi enkä haluaisi vaihtaa. Se saa olla sama, kun ei noita häirikkösoittoja minulle kuitenkaan tule.