Päivä alkaa olla pikku hiljaa pulkassa ainakin minun osaltani. Päivän työt on tehty ja kaapin järjestely on vielä hieman keskeneräisessä vaiheessa, mutta luulen sen korjaantuvan tässä melko pian.

 

Aamusella kirjoittelin tänne viimeksi. Suunnittelin jopa itselleni oikein aikataulun, mitä noudattaisin, mutta myöhästyin siitä sitten hieman. Ei se suunnitelmiani kaatanut tai mitään muutakaan, että sikäli sellainen oli suunnitelmanakin jo ihan turha... Pitäisi kai vain tehdä suunnitelmia ilman tarkkoja aikatauluja. Viitteelliset ajat esimerkiksi voisivat olla toimivia. Lähtöni viivästyi nenäni, tai pikemminkin flunssani, takia... Kun minulla on nenä tukossa, "jynssään" sitä tahtomattani koko ajan, sillä haluan niistää vaikkei se onnistuisikaan. Tämä sitten laukaisi taas kerran jonkun pienimuotoisen verenvuotoreaktion. A-vitamiinitipat helpottivat hieman asiaa, ja sitten pääsin lähtemään.

 

Sain käytyä suurimmassa osassa niistä paikoista, joissa olin aikonutkin käydä. Ja tulihan sitä shoppailtua edes jotain sinne päin viittaavaa, mitä piti. Luulen, että lähden huomenna taas liikenteeseen ihan vaateasiat mielessänI... Olen ottanut ne oikein sydämenasiakseni - siis omat vaateasiani. Mutta näistä vaatesysteemeistä kirjoitan sitten kohtapuolin lisää ihan tykkänään toisessa kirjoituksessa.

 

Tulin sitten kotiin ja nukuin pari tuntia. Kello tulikin nopeasti niin paljon, että isukki tuli töistä ja lähdimme liikenteeseen. Kävimme isännöintitoimistossa tilaamassa talonkirjaotteen. Sieltä suuntasimme Halpa Halliin, tai siis sanotaanko että isäni suuntasi ja minä istuin autossa, koska en jaksanut enää lähteä sinne. Tämän jälkeen auto suuntasi kohti Työkaluässää. Kyllähän serkkuni S lainaisi varmasti kaikenlaista tarvittavaa työkalua, mutta tulimme siihen tulokseen että jos kerran omistaa moottoripyörän, pitäisi mahdollisuuksien mukaan myös omistaa joitain työkaluja, ei ole mukava aina olla kerjäämässä, vaikka tuskinpa S siitä pahastuu. Nämä asiat hoituivat jokseenkin nopeasti, ja sen jälkeen matka jatkui sitten Mäkkärin autokaistalle, kuten yleensä perjantaisin. Kaksi tuplajuustohampurilaista tarttui mukaan yhden pienen kokiksen kanssa. :-D Sitten kotiin.

 

Syötyäni menin sohvalle makoilemaan joksikin aikaa, sillä tuntui taas, että flunssa on saamassa minusta yliotteen. Taisin siinä jopa torkahtaakin. Isäni lähti käymään serkkuni T:n luona viemässä sinne laturin ja sitä bensaa, missä on lisäainetta... Kysyi, tahdonko lähteä mukaan, mutta en jaksanut. Siirryin omaan sänkyyni nukkumaan. Kello oli silloin jotain likemmäksi puoli neljä.

 

Nukkuessa aika kului kuin siivillä, vaikka välillä heräsinkin. Oli pientä meininkiä, että olisin mahdollisesti käynyt uudelleen tässä lähimmässä Seppälässä ennen kuutta (kuudelta kai se menee kiinni) mutta flunssa ja unentarve voittivat, joten jatkoin uniani. Seuraavaksi nousin ylös Salkkareita katsomaan. Nukuin, mutta oikeastaan se ei haittaa minua pätkääkään. Vieläkin on väsynyt olo, mutta jos nyt jo menen nukkumaan, herään joskus neljän aikaan aamulla ja sehän se vasta kivaa on. Hoidetaan siis tuo yöunia asia vielä hieman myöhemmin.

 

No, Salkkareita katsoessa hämmästyy joka kerta. Se on vain niin uskomaton ohjelma. Onhan sitä tullut seurattua monet vuodet ja se varmastikin on lempi tv-sarjani... Kai se sitten on mielestäni "hyvä" ohjelma. Tasosta en niinkään osaa sanoa mitään, mutta sanotaanko sitten näin että sisältörikas se ainakin on. Joka päivä tapahtuu jotain. Tosin alan jo hieman kyllästyä Juulian narinoihin. :-D

 

Salkkareiden jälkeen aika meni nopeasti, ja kello tuli puoli yhdeksän. Koska tässä talossa ei ole omia saunoja, pitää saunomaan lähteä tuonne alakertaan. Minä käyn siinä saunassa harvoin, vaikka pidänkin saunomisesta. Ei minua edes ole nykyisin ihmeemmin pelottanut siellä saunoessani, mutta ei vain tule lähdettyä. Sitä paitsi kävin aamulla niin perusteellisella pesulla, että tämä jo ennestään kuiva ihoni olisi taitanut vain ärtyä siitä. Joten ehkä sitten ensi perjantaina. Voi, kun olisikin oma sauna. Voisi lämmittää sitä ihan millon lystäisi. Niin, isukki lähti siitä sitten saunaan ja minä lähdin vielä pikaisesti käymään ulkona.

 

Poikkesin Citymarketiin katsastamaan, jos sieltä vielä löytyisi jotain, mutta ei sieltä sitten löytynyt, joten tulin kotiin. Sulkemisaikakin oli jo ihan käsillä, joten eipä se löytämisen puute ainut syy kotiin tulooni ollut...

 

Kotiin tultuani kello olikin jo sitten yhdeksän, ja alkoi se ohjelma nimeltä "Tartu Mikkiin". Sitä olen yleensä näin perjantaisin seurannut, tosin se joskus jää väliin jos on muuta tekemistä... Harvoin kuitenkin. Jonkin verran ohjelmasta meni ohi, sillä isäni oli korkannut vodkapullon, ja siihen iski jonkinasteinen puheripuli... Ärähdinkin jo siinä pari kertaa, että saisinko nyt katsoa tätä ohjelmaa. :-D Kyllähän me sitten katsoimme ohjelman, molemmat, mutta isukki tosiaan hiihti olohuoneen ja keittiön väliä suunnilleen koko ajan.

 

Ohjelman jälkeen nenäni alkoi taas sopivasti vuotaa verta, ja isäni piti päästä käymään Abc:llä. Sehän on tehnyt tupakkalakon, mutta polttaa silloin, jos korkkaa pullon. Totesin sille, että eikö se ole aivan sama, kun se rupeaisi suoraan taas polttamaan, jos se tupakka kerran on niin tärkeää. Ei se kuulemma ole sama. Ei kai se olekaan, mutta mitä hyötyä tuosta tupakasta on? En minä tietenkään voi mitään tupakkariippuvuutta ymmärtää, koska en ole koskaan ollut tupakasta riippuvainen... Yritin joskus aloittaa polttamaan ihan vain siksi, että olisin päässyt edes johonkin porukkaan, koska minulla ei oikeastaan ollut kavereita... Nurkan takana sitten vetelin poskareita, koska en henkeenkään pystynyt vetämään. :-D Aina poltettuani kokonaisen tupakan ja vedettyäni sen niin henkeen kuin vain olla ja voi, olen saanut hirveän oksennusreaktion. Tupakka sitä paitsi tuntui menevän päähän, ja tosi epämiellyttävällä tavalla. Ei sillä tavoin, kuin esimerkiksi alkoholi humalluttaa. Kyllä te nyt varmaan tiedätte. En tajua, miksi tupakointi pitää aloittaa, kun se aloittaminenkin tuntuu niin kamalalta?

 

No joo... Se tupakasta. Ajoin sitten Abc:lle ja isäni heittäytyi anteliaaksi. Se sanoi, että saan ihan vapaasti tulla valikoimaan kaupasta, mitä haluan. Sanoin, että en tarvi mitään. Se sanoi, että tietää kyllä että jotakin tahdon. No sitten sanoin sille, että jos nyt välttämättä jotain pitää tuoda, niin limsapullo juodun tilalle ja sipsipussi olisi ihan kiva, mutta ei pakollinen. Isukki meni sitten kauppaan ja minä jäin autoon odottamaan. Meni jonkin aikaa, ja se tuli takaisin. Se oli unohtanut sipsipussin, joten se lähti uudelleen kauppaan. Etsimisessä meni ihmeen kauan, johtuiko sitten alkavasta humalasta vai mistä. Ennen autoon tulemistaan se jutteli varmaan vartin suunnilleen minun ikäisteni tyyppien kanssa.

 

Lähdettyämme Abc:ltä sanoin, että aion nyt ajaa kotiin. Isäni mielestä minun piti kuitenkin ajaa tämän uuden ravintolan ohi, jotta nähdään onko siellä jonoja. Ei se mikään eilen avattu ravintola ole, onhan se siinä ollut pystyssä muutaman viikon, ehkä jopa kokonaisen kuukaudenkin. Kuitenkin päästyämme ravintolaan johtavalle tielle hän sanoi, että minun pitää ajaa hänet pubiin. Minua rupesi ärsyttämään aivan sanoinkuvailemattomasti jo ennen kuin kerkesin kääntääkään autoani. Se alkoi sitten selittelemään, että sen pitää päästä vessaan. Sanoin, että kotonakin on vessa. Sanoin ajavani kotiin, mutta kas kummaa, isukin viinanhimo oli niin valtava että se aukaisi vauhdissa oven ja löi jo toisen jalkansakin ulos ovesta. Pakkohan minun oli sitten keskelle tietä pysäyttää.

 

Eihän se minun asiani ole estää isääni menemästä kapakkaan, eikä sille tarvetta olekaan. Se, mikä minua nyt tässä ärsyttää, on se, että huomiseksi nimenomaan hän on sopinut serkkuni S:n kanssa menevänsä sinne verstaalle, mutta nythän minä sitten joudun pakostakin lähtemään mukaan/kuskiksi, koska tuskinpa se on huomenna ajokunnossa. Mietiskelin, että mahtaako siitä hommasta tulla ylipäätänsäkään yhtään mitään. Ellei, niin kaipa minun on sitten ajettava S sinne verstaalle ihan vain yksinäni. Kyllä minä sinne ajaa osaan, mutta isukin kaverihan se siellä niitä osia on tarjoamassa, eikä minun kaverini. :-D