Joku säälittävä yksilö oli jättänyt itseäänkin säälittävämmän kommentin blogiini. Ilmeisesti tein väärin kirjoittaessani, että tämä on kommenttiystävällinen blogi, ja että kommentit ovat oikeastaan ihan toivottu lisä tähän… Täytyy tehdä ilmeisesti lisäys siihen, että jos tarkoituksesi on jauhaa paskaa, niin painu helvettiin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Anteeksi vain, on tunteet hieman pinnassa tämänpäiväisen jälkeen. Siitä kerron myöskin tässä kirjoituksessa, kunhan olen ensin saanut pohdiskeltua muuta tähän asiaan liittyvää.

 

Siinä kommentissa sanottiin suurin piirtein niin, että olen idiootti, joka ei edes yritä yhtään mitään. Kirjoittajan mielestä minun pitäisi lopettaa toisten juomisista huolehtiminen ja tuista valittaminen, sekä kaiken huippu: ”mennä töihin”.

 

 

Siis ihan aluksi tämä työasia: Miten helvetissä ”mennään töihin”? Luultavasti jos menen jonnekin ns. väkisin töihin eli marssin vain vaikkapa jonkun kaupan lihatiskille ja rupean hommiin siellä, ne soittavat valkotakkiset paikalle kiidättämään minut johonkin muualle.

 

Ei töihin vain ”mennä”. Töitä pitää saada, jotta niitä voi tehdä. Ihan tippaakaan valehtelematta voin kertoa, että tekisin mielelläni töitä, jos vain saisin. Ihan vaikka kuinka paljon. Tympii tämä kotona oleminen, mutta minkäs teet?

 

Ensiksi töitä pitää tietysti hakea. Sitten yleensä kutsutaan työhaastatteluun, jonka jälkeen selviää, saako sen hakemansa paikan vai eikö.

 

Olen muuten ollut aktiivinen työnhakija. Tuohon voin tippaakaan liioittelematta lisätä eteen sanan ”erittäin”. Viimeksi tänään soittelin pariin työpaikkaan, jonne minulla olisi ihan hyviäkin mahdollisuuksia ollut. Mutta aina aktiivinenkaan työnhaku ei kertakaikkisesti vain riitä.

 

Yllättäen toisesta työpaikasta sanottiin, että ”Meillä on näköjään tuo ilmoitus jäänyt ottamatta pois. Paikka on jo täytetty”, ja toisesta, että ”Meillä on paljon hakijoita. Voit jättää meille sähköpostia, niin voimme sitten tarvittaessa ottaa yhteyttä jos tulee työvoimapulaa.”

 

Kertokaa siis toki, miten helvetissä voi ”mennä töihin” jos töitä ei kerta kaikkiaan saa? Niitähän kyllä on, ja työvoimapulastakin on puhuttu, mutta tiedä tuosta sitten. Lamahan tässä on kyllä näin uutistietojen mukaan iskemässä, mutta luulenpa ettei silläkään ihan vielä taida olla tuolla kyseisellä alalla olla hirveästi osuutta asiaan.

 

Niin että miten joku voi tulla sanomaan toiselle, että ”Mene töihin”? Hyvä kysymys. Jos siis sen kommentin kirjoittajalla on tarjota minulle työpaikka, niin otapa pikaisesti yhteyttä. Minähän kyllä teen töitä, kun niitä vain ensiksi järjestyisi.

 

 

Toinen asia, eli tämä toisten juomisista huolehtiminen. Vaikea on olla menettämättä hermojaan tai huolehtimatta ”toisten juomisista”, kun itse joutuu vierestä kuuntelemaan katsomisesta nyt sitten puhumattakaan.

 

Helppohan sitä on sieltä koneen takaa huudella, että ”Pidä huoli sun omist asioistas” – mitäs, jos pitäisit itse huolen ihan vain siitä ettet huolehtisi turhan paljoa minun huolehtimisestani?

 

 

Kolmanneksi, koska olen nyt kotona ihan vain pakosta, minun on oltava tuilla. En nimittäin ole syntynyt kulta- enkä edes hopealusikka suussa tai missään muussakaan ruumiinosassa, joten minulla ei jumalauta ole varaa olla ottamatta kaikkia mahdollisia tukia mitä voin saada, jotta saan edes oman ruokani ostettua.

 

Niin. Ja kun tukea leikataan melkein puolet pois siitä olemattomasta summasta, minkä jo valmiiksi saat, niin hymyilläkö sitä pitäisi? Laskepa paljonko on loppusumma, kun 291 eurosta vähennetään 40 prosenttia. Jääkö siitä mielestäsi paljon käteen? Hyvä, jos tuolla summalla saa kuukaudeksi edes ruokaa.

 

Jos väität muuta, niin koitapa itse elää sillä summalla kuukausi. Koita myös kikkailla näiden muiden asioiden kanssa, niin voidaan sitten sen jälkeen katsoa että miten päin se suu pannaan.

 

Kaikenmaailman imbesillit sitä tulee minulle neuvojaan antelemaankin, anteeksi vain. Ilmeisesti kommentin jättäjä ei tiedä elämästä yhtään mitään. Onhan se tietysti niin, että jotkut kohtaavat elämässään lähinnä silkkaa ylämäkeä.

 

Mutta siis vastaisuudessa minulle ei tarvitse tulla jättelemään kommentteja siitä, miten minun pitää lopettaa valittaminen jostain asiasta. Puhumattakaan siitä, että minun pitää ”mennä töihin”. Hommaa minulle työpaikka, niin minähän menen – sovittu?

 

On helppo sanoa toiselle, että tee sitä ja tee tätä. Siis puhun nimenomaan näistä asioista, mistä tässä nyt jo kirjoitin. En tarkoita näillä nyt esimerkiksi sellaisia ihan ystävällisesti annettuja vinkkejä tai neuvoja tai rohkaisuja, että nyt sinun kannattaisi esimerkiksi tehdä näin taikka näin. Tarkoitan nimenomaan tällaisia puupäiden jättämiä viestejä – puupäiden, jotka ilmeisesti tietävät minua paremmin, miksi ylipäätään olen kotona marmattamassa enkä vaikka siellä töissä.

 

Minä olen jo aiemmin täällä maininnut, että kirjoitan siksi, että saan tunteeni purettua edes jossain. Aion sen myös tehdä vastakin. Eli jos kirjoitukseni oksettaa, niin pakkohan ei ole lukea.